Näkövammaisuutta aiheuttavat erilaiset, sairaudet, perinnölliset sairaudet, tapaturmat sekä ikääntyminen.
Näkövammaisuuteen liittyy oleellisesti mihin ikäryhmään kuuluu, sillä näkövammadiagnoosien ja niiden aiheuttajien osuudet eri ikärymissä vaihtelevat.
Näkövamman diagnoosit ja määrät Suomessa Näkövammarekisterin vuosikirjan 2014 mukaan.
Silmänpohjan rappeuma (AMD) 41 %
Verkkokalvon perinnölliset rappeumat 10 %
Näköratojen viat 9 %
Glaukooma 7 %
Kiabeettinen retinopatia 5 %
Synnynnäiset kehityshäiriöt 5 %
Määrittämätön heikkonäköisyys 5 %
Patologinen likitaitteisuus 2 %
Näkökentän puutokset ym 2 %
Sarveiskalvon viat 2 %
Verkkokalvon reikä 2 %
Suonikalvon viat 1 %
Kaikki muut diagnoosit 9 %
(N = 18.387)
Näkövamman diagnoosit ja määrät Suomessa lapsilla ja nuorilla (0-17) Näkövammarekisterin vuosikirjan 2014 mukaan.
Näköratojen viat 37 %
Synnynnäiset kehityshäiriöt 22 %
Määrittämätön heikkonäköisyys 13 %
Verkkokalvon perinnölliset rappeumat 9 %
Keskosen verkkokalvosairaus (ROP) 4 %
Albinismi 3 %
Tarkemmin määrittämätön sokeus 2 %
Silmävärve (nystagmus) 2 %
Näkökentän puutokset ym. 2 %
Valontaittoviat 2 %
Kaikki muut diagnoosit 5 %
(N = 684)
Lähteitä:
nkl.fi/näkövammarekisteri
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo40145&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96850.pdf
CHARGE-Syndrooma ja Neurofibroma
VastaaPoistaNäkövammaistehtävä 22.2.16 (Riitta Lahtinen)
Olen etsinyt tietoa asiakaskontakteihin liittyvistä kahdesta näkövammasta; CHARGE-Syndroomasta ja Neurofibromasta. Olen mukana mm. Järjestämässä ja kouluttamassa Chargea -seminaarissa 31.3-1.4.16 tuntoaistin käytöstä.
CHARGE-Syndrooma
CHARGE on harvinainen synnynnäinen oireyhtymä. Siihen liittyy useiden elimien rakennepoikkeavuuksia, kasvuhäiriöitä ja kehityksen viivästymää. Diagnostiset kriteerit tehtiin vuonna 1998. CHARGE-sana muodostuu englanninkielisistä nimien alkuperistä:
C, coloboma, silmän rakenteen puutosalue
H, heart defect, sydänvika
A, atresia of choana, nenänieluaukon ahtaus tai tukkeuma
R, renal defect, munuaisten rakennepoikkeavuus
G, genital abnormality, sukupuolielinten poikkeavuus
E, ear abnormality, korvan rakennepoikkeavuus ja kuulovammaisuus
Kaikilla ei ole em. poikkeavuuksia, ja niiden vaikeusaste vaihtelee. Esiintyvyys on 1/10 000, eli 5-6 lasta joka vuosi.
Näön- ja kuulon kuntoutuksessa huomioitavia seikkoja ovat mm.
- Hidas liikunnallinen kehitys, tasapaino-ongelmat – liittyneenä näönongelmat
- Kehitysvammaisuus ja oppimisvaikeudet, hajuaisatin ongelmat näönkäytön ohjauksessa
- Puheen ja kielen kehityksen viiveet – puhe- vai viittomakielisiä, muut menetelmät?
- Kolobooma – valonarkuus (tulkin paikka), tulkkauspalvelun asiakasprofiili
Esimerkki asiakas; itsenäinen liikkuminen näönvaraisesti, osaa reitit, tunnistaa ja muistaa helposti sisä- ja ulkotilat. Tuettu, itsenäinen toiminta. Asuu palvelukeskuksessa. Tulee itsenäisesti harrastuksiin, kerhoihin, jossa yleensä tapaa tulkin. Tulkin sijoittuminen metrin päässä; viittominen rauhallista, viittomakieli. Aktiivinen kyselijä. Joskus jää paikoilleen kysymään samaa asiaa useasti uudelleen. (www.norio-keskus.fi)
Neurofibrooma
Neurofibrooma on hermokudoskasvaimia aiheuttava, harvinainen ja perinnöllinen tauti. Niitä on kaksi muotoa NF1 (Reclinghasenin tauti), joka yleinen n. 1 500 potilasta ja NF2. Näihin liittyy mm. ns. kahvimaitoläiskät, värikalvon ja näköhermon kasvain, luustomuutokset. NF2 liittyy myös kuulo-tasapainohermon tupen kasvain, ja kuulovamma. Kirurgiset toimenpiteet mahdollisia, hoitoa kuitenkaan ei ole. Diagnoosi yleensä 5 vuoden iässä.
Näön kuntoutuksessa huomioitavia seikkoja ovat mm.
- Kömpelyys, motoriikka ja koordinaatio-ongelmat liikkumistaidon opetuksessa,
- Oppimisvaikeudet ohjauksessa
- Itsenäinen tiedon saanti
- Ylläpitävä kuntoutus
Esimerkki asiakas, n. 30 v.: asuu vanhempien luona. Kuulo alentunut huomattavasti. Liikkuu ainoastaan opastuksessa, portaissa tasapaino-ongelmia. Tutustuu tulkkauspalveluun. Lukee ipadilta 10-15 cm päästä tekstiä. Puhuu itse, erittäin epäselvä puhe. Osaa muutamia viittomia. Jatkuva tiedonsaannin, orientaation ja kommunikoinnin muutokset.
Lähteet mm.
Rinnekoti-Säätiön NORIO-KESKUS (www.norio-keskus.fi)
Terveyskirjasto.fi, invalidiliitto. Fi (Neurofibramatoosi)
Lasten ja nuorten näkövammojen aiheuttajia ja syitä
VastaaPoistaLasten ja nuorten näkövammoja aiheuttavat useimmiten synnynnäiset kehityshäiriöt ja näköhermoston viat. Keskosuuteen liittyvä näönmenetys on vähentynyt, mutta keskosuus on edelleen neljänneksi yleisin näkövamman aiheuttaja lapsilla. Vuosittain syntyvistä näkövammaisista lapsista noin 75 prosentilla on myös muita vammoja. Suomessa syntyy arviolta 70 näkövammaista lasta vuosittain, joista osa on täysin sokeita, osa heikkonäköisiä ja osa monivammaisia.
Näkövammarekisterin v.2014 vuosikirjan mukaan lasten ja nuorten näkövammojen diagnooseja hallitsevat näköratojen vikojen ryhmä sekä synnynnäiset kehityshäiriöt. Seuraavina tulevat tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys, verkkokalvon perinnölliset rappeumat, keskosen verkkokalvosairaus ROP, albinismi sekä tarkemmin määrittämätön sokeus, silmävärve ja valontaittoviat. Vuosittainen vaihtelu näissä on ollut suurta.
Monivammaisten näkövammaisten osuus näkövammarekisterissä on n.20%. Tähän ryhmään kuuluvat eriasteiset kuulo-näkövammaiset, CP- ja muut liikuntavammaiset sekä kehitysvammaiset. Aivoperäinen heikkonäköisyys on tosin yleisempää kuin tilastoista ilmenee.
Näköratojen viat
VastaaPoistaTähän ryhmään kuuluvat kaikki ne näköhermojen ja muiden näköratojen viat, jotka eivät ole synnynnäisiä kehityshäiriöitä. Näitä ovat mm. näköhermon pään (papillan) turvotus, näköhermon tulehdus ja surkastuma, näköhermojen risteyksen (kiasma) viat sekä näkökeskuksen viat. Näkökentän puutokset ovat tyypillisiä tälle ryhmälle. Lasten aivoperäinen sokeus (cortical blindness) luetaan tähän ryhmään.
Synnynnäiset kehityshäiriöt
Tähän ryhmään luetaan lukuisa määrä erilaisia synnynnäisiä epämuodostumia ja kehityshäiriöitä. Näitä ovat mm. synnynnäinen harmaakaihi sekä silmän etuosan, takaosan ja näköratojen synnynnäiset kehityshäiriöt.
Verkkokalvon perinnölliset rappeumat
Tähän diagnoosiryhmään kuuluvat mm. retinitis pigmentosa, Usherin syndrooma ja retinoskiisi. Näille on tyypillistä näkökentän alueellinen asteittainen hämärtyminen tai kaventuminen, joka voi johtaa mm. "putkinäön" syntymiseen.
Keskosen verkkokalvosairaus ROP (retinopathia praematur-itatis)
ROP on keskosuuden ja sen takia annetun happihoidon aiheuttama verkkokalvon vaurio, joka voi johtaa verkkokalvon irtautumiseen ja lopulta silmän sokeutumiseen.
Albinismi
on yhteisnimitys eräälle ryhmälle heikkonäköisyyttä aiheuttavia perinnöllisiä sairauksia, joissa ihon, silmien ja hiusten pigmentaatio on tavallisesti vähäistä tai olematonta.
Sokeus
Sokeat ja lähes sokeat henkilöt toimivat pääasiassa muiden aistien kuin näön varassa. Sokeat eivät näe valoakaan. Lähes sokeat erottavat valon ja hahmoja. Toiminnallisesti sokeiksi katsotaan myös syvästi heikkonäköiset, joiden näöntarkkuus on alle 0,05 tai näkökenttä alle 20°. Syntymäsokeiden ja myöhemmin sokeutuneiden täytyy luottaa muiden aistien kautta saamaansa informaatioon ja korvattava muiden aistien avulla näkönsä menetystä.
Silmävärve (nystagmus)
on silmälihasten hallintahäiriöistä johtuvaa silmien tahatonta liikettä. Nystagmusta esiintyy usein henkilöillä, joilla on CP-vamma tai muita neurologisia- tai kehityshäiriöitä. Vaikutus näkökykyyn on hyvin yksilöllistä ja usein siihen vaikuttavat muut näkövammaisuutta aiheuttavat tekijät.
Valontaittoviat
Valon oikea taittuminen verkkokalvolle on edellytyksenä terävälle näkökyvylle. Sarveiskalvo ja mykiö taittavat silmään tulevaa valoa. Mikäli silmän etuosa ei taita valoa oikein verkko-kalvolle, muodostuu taittovirhe. Likitaitteisuudessa (myopia) näöntarkkuus ei ole terävä kauas ilman miinuslaseja. Kaukotaitteisuudessa (hyperopia) silmä ei näe hyvin lähelle. Hajataitteisuudessa (astigmatismi) valo taittuu epäsymmetrisesti ja terävä näkökyky edellyttää sylinterilinssejä. Hajataitteisuutta esiintyy usein liki- tai kaukotaitteisuuteen liittyen.
Aivoperäiset näkövammat
ovat aivotoimintojen poikkeavuudesta johtuvia näkövammoja ja näkemisen vaikeuksia. Näkövammat tai näkemisen vaikeudet voivat johtua aivojen vauriosta, joka on näköradoissa tai näkötietoa käsittelevissä keskuksissa. Vaurio voi olla samanaikaisesti näköjärjestelmässä monella tasolla ja sen laatu voi vaihdella riippuen siitä missä vaurio keskushermostossa sijaitsee. Vaurion johdosta aivot eivät pysty ymmärtämään ja tulkitsemaan verkkokalvolla näkyvää kuvaa. Silmä on rakenteeltaan usein normaali tai lähes normaali. Aivoperäisen näkövamman ominaispiirteinä voi esiintyä näönvaraisen uteliaisuuden puutetta ja tarkkaamattomuutta.
Lähteet:
VastaaPoistaSilmätautioppi, Saari toim. 2011
Näkövammaisten liitto ry, http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/aiheuttajat, http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/julkaisu/nvrek_vuosikirja/2_3_nakovamman_diagnoosi, http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/nvrekisteri/sanasto
Näkövammaiset lapset ry, http://www.silmatera.fi/nakkarila/paivahoitoon/nakovammainen-lapsi
Suomen albinismiyhdistys ry http://albinismiyhdistys.omasivu.fi/albinismi/
Synnynnäinen ja hankinnainen sokeus, Laatikainen & Rudanko 2005, http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/kokoelmat;jsessionid=0396022C0E99B89A8CE830C29D0478F9?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&doAsUserId=zwfvumztrxhbow&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_doAsUserId=zwfvumztrxhbow&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo95370
Suomen silmälääkäriyhdistys ry http://www.silmalaakariyhdistys.fi/fin/silmataudit_ja_nakeminen/taittoviat/
Nääkkö nää? http://www.naakkonaa.info/
Hei missä vaiheessa näkövammaiset lapset pääsevät kuntoutukseen? Kuka niitä nykyään tarjoaa, NKL ja ? RL
VastaaPoista